Elämäntarinoita Mestarin kanssa varhaisilta vuosilta

SMCH-Secretul

Kirjoittanut keskuksen oppilas Hsihusta, Formosasta

Mestari lukee ajatukseni

 

Eräänä päivänä Mestari pysähtyi odottamatta Hsihun toimistolle, käveli työpöytäni luo ja sanoi: “Onko sinulla mitään raportoitavaa minulle?” Suunniltani ilosta Hänen yhtäkkisestä ilmestymisestään ja kun vielä kamppailin saadakseni työni päätökseen, vastasin spontaanisti: “Kyllä, minulla on.” En halunnut Hänen lähtevän heti, joten aloin käydä läpi työpöydälläni olevia papereita. Omituista! Asiakirja oli juuri ollut edessäni. Minne se oli hävinnyt? Punastuin noloudesta, kun odotutin Mestaria. Tuolla hetkellä Hän nosti nopeasti sateenvarjoaan ja naputti kevyesti asiakirjaa työpöydälläni. Hänen kätensä liikkui niin nopeasti, niin kevyesti ja odottamattomasti, että ennen kuin mielelläni oli edes aikaa reagoida, näin paperin, joka oli aivan edessäni! Katsoin sitä ja hymyilin. Kasvoni ovat varmasti ilmaisseet suurta kunnioitusta tuolla hetkellä, mutta Mestari hymyili huolettomasti ikään kuin sanoakseen: “Tämä ei todellakaan ole mikään iso juttu!”

 

Pelastettu juuri ajoissa

Joskus Mestari ajattelee yhtäkkiä tehtävää, jonka Hän on antanut aiemmin ja kysyy, kuinka asiat etenevät. Kiitos Jumalalle että Hän kysyy, koska vasta silloin huomaamme, että jokin on mennyt pieleen; esimerkiksi asiakirjat, joita ei ole arkistoitu huolellisesti ja jotka ovat menossa tuhottaviksi. Hänen näennäisen tahattomat tiedustelunsa antavat meille mahdollisuuden ehkäistä monet lähestyvät virheet ajoissa.

Kun Hän antaa tehtävän, Hän puuttuu siihen harvoin, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä tai jokin on menossa pieleen. Kun rukoilemme apua, Hän on vierellämme tiedustellen asiaa, ennen kuin meillä on ollut edes mahdollisuutta kysyä Hänen neuvoaan. Hänen neuvonsa avulla voimme heti jatkaa työtämme sujuvasti. Itse asiassa Mestari tekee kaiken!

 

Hiljainen romanssi

Mestari palasi kerran Hsihuun ulkomaan matkaltaan tuntien itsensä kipeäksi. Muutaman päivän levon jälkeen Hän tunsi olonsa paljon paremmaksi ja tuli toimistoon katsomaan meitä. Hänen magneettikenttänsä on niin rauhallinen, että se ei koskaan häiritse ketään. Tuona päivänä Hän asteli keskellä toimistoa siunaten kaikkia, ja jotkut meistä työntekijöistä puhuivat yhä äänekkäästi, eivätkä huomanneet, että Mestari oli juuri kävellyt ohi.

Mestari näytti häikäisevän kauniilta pitkine hiuksineen, ruusuisine poskineen ja kirkkaine silmineen. Olimme hämmentyneitä! Mutta Hän hymyili ihanasti ja kulki ohi ihailevien silmiemme editse siunaten hiljaisesti koko toimiston. Mestari oli todella kaunis tuona päivänä. Kun Hän lähti, ainutlaatuinen tuoksu alkoi leijailla ympäri toimistoa, samalla kun nousimme ylevän rentoutuneisuuden tilaan ja hyräilimme autuaina, kun työskentelimme lopun iltapäivää.

 

Sisäinen yhteys

Kun Intian suuri joogi Paramahansa Yogananda piti ensimmäisen luentonsa englanniksi ulkomailla, hän ei osannut ilmaista itseään lavalla kovin hyvin ja seisoi siellä sanattomana, samalla kun hän pyysi sisäisesti mestariltaan apua. Silloin hänen mestarinsa, joka oli Intiassa, siirsi välittömästi siunauksensa hänelle tehden Yoganandasta yhtäkkiä kaunopuheisen. Tänä päivänä Korkeimman Mestari Ching Hain oppilailla on samankaltaisia kokemuksia.

Eräs keskuksen oppilas kertoi esimerkiksi kerran Mestarille, että kun hän lähti jakamaan Hänen opetuksiaan, monet ihmiset kysyivät häneltä kaikenlaisia asioita. Ja joihinkin kysymyksiin, joihin Mestari ei ollut vastannut aikaisemmin, hän ei tiennyt, kuinka vastata. Oppilas rukoili kuitenkin nopeasti Mestarilta apua, ja yhtäkkiä, kaikkien hämmästykseksi, hänestä tuli yhtäkkiä hyvin kaunopuheinen. Kun häneltä kysyttiin, miten hän tiesi niin paljon niin nuorena, hän vastasi, ettei hän itsekään osannut sanoa sitä. Hän sanoi, että oli ihmeellistä, että hän pystyi antamaan upeita vastauksia kysymyksiin, joita Mestari ei ollut opettanut hänelle aiemmin. Itse asiassa Mestari on opettanut meille jo kaiken, mutta sisäisesti, ei ulkoisesti.

Aivan kuten Mestari on sanonut: “Vaikka puhuisin, kunnes olisin tullut vanhaksi ja hiukseni olisivat harmaantuneet, en siltikään pystyisi kertomaan teille kaikkea mitä teidän täytyy oppia. Muutaman kirjan julkaiseminen ei riitä. Koska minulla on sisäinen yhteys oppilaideni kanssa; ja minun pitäisi opettaa monia asioita, ette olisi tietoisia niistä vaikka olisitte vieressäni. Se johtuu siitä, että opetan “sydämen” kautta, en pelkästään vain ulkoisen opetusmuodon kautta. Joskus opetan toiminnan kautta, joskus nuhtelemalla; nuhtelemalla muita jotta oppisitte tai nuhtelemalla teitä suoraan. Joskus kerron teille asian vain pääpiirteissään ja joskus vastaan teille suoraan. On kertoja jolloin en sano mitään, ja kuitenkin opetan teille monia asioita. Juuri sisältäpäin annan teille suurimman osan opetuksista. Joskus voitte siis huomata, että teille ei ole opetettu mitään jostain aiheesta, mutta voitte silti puhua siitä vakuuttavasti. Ette ole ehkä koskaan kuulleet jostain opetuksesta, ja silti voitte vastata ihmisille oikein. Kuitenkin heti kun ylimielisyytenne nostaa päätään tämä upea kyky katoaa. Jäätte siihen kiinni, koska käytätte mieltä, egoa. Joten älkää sanoko, etten koskaan opeta teille mitään; opetan teille paljon!” (Puhunut Korkein Mestari Ching Hai, Hsihussa, Formosassa, 14. marraskuuta, 1990)

 

Ylimaallinen siirto

Kerran Mestari kutsui koolle kaikki keskuksen oppilaat Hsihussa. Hän pysyi vaiti ja kehotti meitä vain meditoimaan lattialla istuen. Silmät suljettuina Mestari istui tuolilla ja meditoi meidän kanssamme. Tuona päivänä ympäristö oli erityisen hiljainen ja tyyni. Istuessani lähellä Mestaria minulla oli hyvin intensiivinen kokemus. Kun meditoin Ääntä, koin ihanan melodian, jota en ollut kuullut aiemmin. Olin kokonaan vaipunut ekstaasiin, ja minusta tuntui, että koko olemukseni oli pyyhkiytynyt rakkauden virtaan, kunnes Mestari herätti meidät hellästi. Avasin silmäni vielä puoliksi vaipuneena autuuteen. Mietin, oliko tämä se tapa, jolla sielut kommunikoivat korkeimmissa todellisuuksissa. Kun katsoin Hänen rakastaviin silmiinsä, sain vastaukseni.

Kun Mestari opettaa meitä “sydämen” kautta, Hänen opetuksensa ylittävät kaiken sanallisen puheen. Vaikka se tapahtuu sanattomasti, sen vaikutus on ikuinen.

 

Hänen rakkaudelliset muistutuksensa viedä päätökseen tämän päivän työ tänään

Mestarin varhaisten vuosien aikana Formosalla Hän matkusti usein ja piti ryhmämeditaatioita monissa Formosan keskuksissa, joten Hänen henkilökohtaiset avustajansa työskentelivät myöhään illalla Mestarin rinnalla. Vasta sitten heillä oli aikaa hoitaa omat askareensa. Mutta joskus, kun avustajat väsyivät liiaksi, heistä tuntui, että he eivät halunneet pestä pyykkiään illalla. Kun Mestari huomasi tämän, Hän muistutti heitä rakkaudellisesti kuin äiti: “Ette koskaan tiedä, minne suuntaatte huomenna. Joten peskää pyykkinne, kun teillä on vielä hieman aikaa.”

Kun Mestari oleili Hsihun keskuksessa, Hän ohjeisti keskuksen oppilaita seuraavalla tavalla: “Puhdista aina mikä tahansa väline tai työkalu, jota olet käyttänyt ja palauta se alkuperäiseen paikkaansa, aivan kuin sitä ei olisi koskaan käytetty. Tällä tavalla seuraava käyttäjä löytää sen vaivatta. Ei ole väliä, kuinka myöhään lopetat työskentelemisen, puhdista aina työskentelytila ja työvälineet ennen kuin menet nukkumaan.” Joskus joku kuitenkin jätti huolimattomasti työkaluja sateeseen. Mestarista tuntui hyvin pahalta, kun Hän näki tämän, ja niinpä Hän muistutti meitä: “Yhteisen omaisuuden vaaliminen on yhtä kuin omien meriittiemme vaalimista.”

Mestari muistuttaa meitä usein siitä, että ryhmässä eläminen on erilaista kuin kotona eläminen. Meidän tulisi aina olla huomaavaisia toisia kohtaan ja pidättäytyä saastuttamasta heitä epämiellyttävillä ominaisuuksillamme.

 

Tilille kirjaaminen

Erään seitsemän päivän retriitin aikana autoin myymään päivittäistarvikkeita myyntikojulla kanssaharjoittajille kaikista eri maista. Mestari saapui erään oppilaan seurassa ja kehotti häntä ottamaan mitä hän tarvitsi. Ennen kuin Hän lähti, Hän sanoi minulle, että tavarat tulisi nimenomaan veloittaa Hänen tililtään. Olin niin innoissani kun näin Mestarin, että unohdin käytännöllisesti katsoen kaiken. Ajattelin, että kaikki kuuluu Mestarille joka tapauksessa, joten Hän pystyy ottamaan mitä haluaa. Siispä en ajatellut tiliä lainkaan! Mestari on kuitenkin aina huomaavainen muita kohtaan, tekee asiat mukaviksi heille ja on tarkkaavainen kaikissa yksityiskohdissa. Jos Mestari ei olisi muistuttanut minua tilistä, olisin ollut tavallinen hajamielinen itseni, enkä olisi muistanut lainkaan, että tehdystä kaupasta kuului ilmoittaa seuraavan vuoron työntekijöille. Loppujen lopuksi kirjanpitäjä ei olisi kyennyt tasaamaan tilejä. Mestarin tapa hoitaa asioita on aina selkeä ja virheetön.

 

Naulojen kerääminen

Valaistuneen Mestarin jokaisen sanan ja teon takana on aina suurenmoinen siunaava voima. Jos voimme asettaa sivuun egomme ja seurata aina Mestarin ohjeita työssämme, monet tuntemattomat esteet pystytään voittamaan.

Kerran Mestari ja muutamat oppilaat korjasivat kiireissään rakennusta. Mestari näki nauloja maassa ja pyysi vieressään olevaa oppilasta keräämään ne. Jostain syystä oppilas ei tehnyt niin kuin häntä neuvottiin. Mestari huomautti hänelle uudelleen asiasta, mutta oppilas ei vieläkään kerännyt niitä. ( Lopuksi hän kuitenkin keräsi naulat.) Myöhemmin Mestari mainitsi tämän tapauksen ja sanoi: “Tämän takia hänellä on hyvin vaikea läksy opittavanaan.”

 

 

Top