Mestarin täydellisestä rakkauden esimerkistä oppiminen

pict5 

Kirjoittanut keskuksen oppilas Hsihusta, Formosasta

 

Mestarin luento “On riemullisempaa antaa kuin saada”, joka julkaistiin News-lehdessä no. 142, kuljetti minut takaisin syksyyn vuoteen 1989, kun Mestari meni ensimmäistä kertaa Manner-Kiinaan. Seuranaan sekä keskuksen oppilaita että maallikkoharjoittajia Hän tapasi henkisiä harjoittajia ja tutustui ja sai yhteyden moniin ihmisiin. Mestarin päätarkoituksena tuona aikana oli siunata koko maata ja edistää henkistä heräämistä ihmisten keskuudessa.

Xiamenissa matkalla takaisin hotellillemme kun olimme vierailleet useissa temppeleissä, Mestarin auto pysähtyi yhtäkkiä. Meillä ei ollut mitään käsitystä, mitä oli tapahtumassa, kunnes avustaja tuli kysymään: “Kuka on halukas avustamaan parilla miesten housuja?” Kenelläkään ei kuitenkaan ollut ylimääräistä housuparia annettavaan sillä hetkellä. Sitten, epäröimättä, veli Chen otti housut jalastaan ja antoi ne avustajalle. Oli tapahtunut niin, että Mestari oli huomannut resuisen kerjäläisen kykkivän tien sivussa ja halusi tarjota hänelle ruokaa ja housuparin.

Nähdessäni tämän sydämeni täyttyi myötätunnosta ja ajattelin: “Miksi me emme olleet huomanneet häntä?” Rehellisesti sanottuna, olisimme voineet jättää hänet huomiotta, vaikka olisimmekin huomanneet hänet, mutta Mestari tiesi, että Jumalan lapsi tarvitsee ihmisten rakkautta ja huolenpitoa. Seuraavana päivänä kun menimme bussilla hoitamaan asioita, muistin edellisen päivän tapauksen ja mietin: “Olisiko minun mahdollista tavata tuo mies uudelleen?” Bussi teki silloin käännöksen, ja näin miehen, jolla oli jalassaan tutunnäköiset housut. Hän keinutti kehoaan, kun hän asteli eteenpäin mieli korkealla. Me kaikki hymyilimme ja ajattelimme: “Tämä on taas yksi rakkauden ja kauneuden teko, jonka Mestari on tehnyt!”

stone_godlovesmeMyöhemmin Guangzhoussa olimme juuri lopettelemassa aamiaista, kun Mestarin avustaja sanoi: “Antakaa kaikki ruokanne miehelle, joka kerjää toisella puolella katua!” Katsoin ulos ikkunasta ja näin nälkäisen näköisen miehen ulkona. Kun ojensin hänelle ruoan, tunsin oloni yhtä riemulliseksi kuin jos joku olisi tuonut minulle ruokaa, kun olin nälkäinen ja ajattelin: “Miksi ihmisten kohtalot ovat niin erilaisia?”

Näistä kahdesta tosielämän tapauksesta ymmärsin, ettei sydämeni rakkaus ollut vielä tarpeeksi suurta. Ohitin usein muiden tarpeet, kun huolehdin omistani. Aloin silloin ottamaan enemmän huomioon toisten ihmisten tarpeita. Kerran, kun työskentelin Kiinassa Quan Yin -lähettiläänä etsin oikeaa reittiä ja ajoin pienen sillan ohi Hebei-provinssin lähiöalueella kun näin miehen sillalla. Hänen molemmat kätensä olivat vammautuneet ja hänen rintansa kohdalla roikkui kortti jossa oli avunpyyntö. Opittuani Mestarin henkilökohtaisesta esimerkistä monta kertaa aikaisemmin luonnollisesti tarjosin miehelle apua. Pian sen jälkeen löysin oikean reitin ja ilo sydämessäni oli sanoinkuvaamaton.

Yllä mainitussa artikkelissa “On riemullisempaa antaa kuin saada” Mestari sanoi: “Kun autan toisia, se on kuin minusta tulisi tuo henkilö; siksi tunnen itseni niin onnelliseksi. Kenelle tahansa annan, tuo henkilö näyttää muuttuvan minuksi, joten hän ja minä olemme molemmat hyvin onnellisia. Kuitenkin minä olen onnellisempi, koska en vain tunne hänen onnellisuuttaan, vaan myös tiedän tuoneeni hänelle onnellisuutta. Nuo molemmat asiat yhdessä tekevät minusta onnellisemman kuin hänestä. Tämän takia sanomme: Antaja on onnellisempi kuin saaja.” Minä todellakin arvostan sitä, että Mestarin Hänen oman esimerkkinsä kautta opettamat täydelliset ominaisuudet ovat piirtyneet syvälle sydämeeni. Vain seuraamalla Mestarin opastusta voimme ymmärtää, että luomme itse oman onnellisuutemme. Voimme olla kiitollisia yhä uudelleen ja uudelleen Jumalan ja valaistuneen Mestarin rakkaudesta.

 

Top