Erillisyys Jumalasta

painting_growing

Puhunut Korkein Mestari Ching Hai

Olemme erossa Jumalasta, koska olemme liian kiireisiä. Jos juttelet jonkun kanssa ja puhelin soi koko ajan ja olet kiireinen tehdessäsi ruokaa tai jutellessasi muiden kanssa, silloin kukaan ei voi ottaa yhteyttä sinuun. Samalla tavalla tapahtuu Jumalan kanssa. Hän soittaa meille joka päivä, eikä meillä riitä aikaa Hänelle, ja lyömme jatkuvasti luurin korvaan. Tällä tavalla erkaantuminen tapahtuu. Jos haluat päästä uudelleen yhteyteen Jumalan kanssa, siihen tarvitaan aikaa. Anna Hänelle kymmenesosa päivästäsi voidaksesi olla yhteydessä Häneen, niin varmasti et tunne enää tätä erillisyyttä. Mutta tiedättehän, emme oikeastaan koskaan ole olleet erossa. Meillä kaikilla on Jumala sisimmässämme. Olemme vain liian kiireisiä, sokaisemme itsemme maallisten velvollisuuksien keskellä niin, ettemme tiedä, missä Jumala on. Tilanne on samanlainen, kun meillä on silmälasit silmillämme ja etsimme niitä kaikkialta. Jos olemme liian kiireisiä, unohdamme monia asioita. Voin saada teidät uudelleen yhteyteen Jumal-Luontonne kanssa, joten meidän ei tarvitse kysyä miksi, vaan ennemminkin kuinka tehdä tämä.

Se, mikä saa meidät tuntemaan itsemme sidotuiksi ja vailla vapautta oleviksi, on taipumuksemme tarrautua siihen tiedon joukkoon tai tapoihin, joita kutsumme ”minäksi” ja unohtaa etsiä todellista asiaa.

Mitä enemmän samastamme itsemme aineellisen tiedon ja omaisuuden kanssa, sitä vähemmän tiedämme, kuinka suuria olemme. Joillekin ihmisistä, joiden älyllinen tietomäärä on hyvin suuri, on vaikeampaa meditoida, vaikeampaa saavuttaa korkeampaa viisautta kuin vähemmän koulutetuille henkilöille. Syynä tähän on se, että heillä on enemmän puhdistettavaa, enemmän selvitettävää. Aivan kuten talossa, jossa on liian paljon tavaraa, kestää kauemmin siivota paikkoja, jotta voidaan tuoda uusia huonekaluja sisään. Jos omistat vain muutaman esineen, se on nopeampaa.

Saatat kysyä, että jos olemme tulleet Jumalan valtakunnasta, miksi me yleensä lähdimme sieltä vain joutuaksemme tähän kurjuuteen? Olemme tosiaan tulleet Kaikkivaltiaasta maailmankaikkeudesta, mutta olemme unohtaneet sen lankeemuksen jälkeen. Miksi? Koska olemme käyttäneet erilaisia vaatekertoja ja mitä enemmän laskeudumme, sitä tiheämmiksi vaatteet tulevat, emmekä enää pysty näkemään ympärillemme. Jos päätät esimerkiksi ryhtyä syvänmeren sukeltajaksi, sinun on käytettävä märkäpukua, naamaria, happilaitetta, räpylöitä jne., kunnes lopulta näytät sammakolta, etkä pysty tunnistamaan itseäsi. Kun laskeudumme alemmille tasoille, laitamme yllemme yhä raskaampia ja paksumpia asuja ja laitteita, joten unohdamme aikaisemmin nauttimamme keveyden. Mitä alemmas laskeudumme, sitä tiheämmäksi se muuttuu ja sitä vaikeampi on nähdä asioita eri valossa.

Samalla lailla kun laskeuduimme alas, meidän oli käytettävä silmiä, korvia, suuta, lihallista vaatetusta, kaikkea sellaista, mitä emme tarvinneet, kun asuimme siellä ylhäällä. Jos käytät asua joka päivä kuudenkymmenen vuoden ajan, totut siihen, samastat itsesi tähän ulkoiseen vaatetukseen. Mitä syvemmälle laskeudut, sitä enemmän tarvitset välineitä ja sitä vaikeampi on nähdä ympäristöä. Ei ole enää auringonvaloa, on vain pimeyttä, joten tarvitsemme keinotekoista valoa. Samalla tavoin kun sukellamme olemassaolon valtamereen, emme pysty enää näkemään Jumalan Valoa.

Top